Missä kuljet kevät,
missä aikaasi kulutat.
Räntäsateessa puhurin,
haaveissa kesästä
vai luissani viluisissa,
lumen alla niittyllä...
Olen taas myöhässä,
en ehtinyt kellon tahtiin.
Aika vaan kulkee niin nopeasti,
ajattelin, kun aamun tuokiot
ohitseni kiisivät ja juna jätti.
Myöhässä, minä, kaiken kokenut,
riittämätön, haaveisiini unohtunut
arjen askareissa, kiireen keskellä.
Ei kevät kiirettä pidä,
se saapuu ajallaan,
yhtä varmasti kuin kesä,
ujona mutta kujeillen.
Tai kenties juuri sellaisena kuin minä.
Tukka hulmuten, kiireisenä,
myöhässä ja unohdellen...
mutta kuitenkin, ajallaan.
Takatalven miete
© Oiva Utumaa
Kommentit