Tänään on lämmin päivä. 
Lienee syksyn kaunein. 
 

Niin se jälleen vain saapui, 
kuin varkain. 
 

 

Nautin silti  auringon kullasta, annan syksyn 
soljua sydämeen kosken kuohuina,
villeinä ja vapaina ja lennän vielä hetken  
vapauteen ja sitten ja vasta sitten 
palaan huomiseen. 
 

Leipäjonoon, maksamattomiin laskuihin,  
pyykkikoneen ääreen, inhottaviin 
ihmissuhteisiin ja ainaisiin kotkotuksiin.
 

Mutta mitä, mitä ihmettä. 
Eilen oli eilen ja tänään on tänään. 
Siis hetkinen, olisikohan hyvä muistaa että...
 

Nyt on lämmin päivä. 
Hiljaisen valon aika,
jossa alkavan syksyn sävyt 
tanssivat vapaina. 
 

Ja ne tanssivat,
ja ne tanssivat 
hymyillen vapaina.
 

Myös minulle!!!

© Oiva Utumaa