Lokakuu lohdutti loistollansa,
kesän pientä lasta.
Kuiskaten lempeillä sanoillansa
hohde sammuu vasta,
kun ensilumi loistossaan,
sataa vuorenapäälle lunta,
ja pohjantuuli täyttää maan,
silmät syksyn katsoo unta.

 

Näin kuulaan väriloiston taikaa
toistaa lehdot riemukkaina
vaan silti neljä vuodenaikaa
kuiskii kutsuvasti aina.

 

© Oiva Utumaa