Huutoa ja raivoa
kauas karanneita unelmia, 
silkkaa uhoa ja itkua,
surkuttelua  

Kauas katosivat 
unelmat auringon
paisteesta. 
Ei auttanut
itku markkinoilla, 
itseään kun ei
pääse pakoon. 

Vain tyhjät pullot 
kertovat tarinoitaan,
kun savukkeet viimeiset 
ovat jo sammuneet
lyhdyiksi eilisen. 
Apteekin rappusilla
oli ollut humalanpalvelus.


 


 

Arkiaskareita (c) Oiva Utumaa