Lumi, hämärä, hiljaisuus
uuteen valoon saavuin.
Portista syksyn astelin, 
pois hämärään väreistä kirkkaista.

Silmät uniset huomiseen katsovat,
kun askeleita raikastaa pohjoinen
ja mieli palaa etelään,
taivaan tuhansien silmien alla
kun hämärän hiljaisuus
maalaa tauluuni maisemaa.

Ehkä vielä joskus silmäsi nään ,
katseesi lämpimän
ja tunnen muutakin 
kuin tämän hämmennyksen 
joka hartioilleni sataa
kun valonsäde purppuran
viimein loihtii tanssejaan.

Hämärän hiljaisuudessa
(c) Oiva Utumaa