Mistä löytyy se elämän valo
joka päiviin lohtuaan loistaa.
Pilviverhon takaa, unesta ulapan,
pienistä sanoista
vai rohkeudesta olla aito.
Tässä hetkessä joka jostain tuli
ja jonnenkin menee paistaa aurinko
maalaten rohkeasti maisemaa,
sytyttäen aidosti hetkiin tuleviin.
Mutta mistä löytyy se elämän valo,
joka päiviin lohtuaan loistaa.
Kenties se on asuu vuoren takana,
kissantassuttelun soinnissa,
korpimaiden kutsussa,
tai kutsuvissa katseissa.
Tai sitten syvällä mielessä,
hetkessä ohikiitävässä,
tässä ja nyt.
Se täytyy vain oivaltaa
ja ottaa vastaan.
Sieltä se löytyy © Oiva Utumaa
Kommentit