Otsaan on tullut jo syys,
ah mikä mielettömyys.
Syksy on taivaani,
helpotus vaivaani.
Otsaan on tullut jo syys.
Keskikesän kimallus on lohdutonta aikaa,
koska silloin tunnelma on täynnä riemun taikaa.
Mikään murhe silloin ei voi mieltä kirkastaa,
joskus syksyn tullessa sen oivaltaa.
Painu murhe mieleeni ja sinne vaikka muuta,
siellä voit sä mellastaa ja painaa umpiluuta.
Pysy siellä ainiaan tai mieli veltostuu,
muuten kaikki surutkin pois haalistuu.
Maailmassa tässä jossa onni on vain lainaa.
Täytyy muistaa aina että suru mieltä painaa.
Onni jonka kerran saa se menee menojaan,
eikä sitä takaisin saa milloinkaan.
Yksi seikka elämässä täytyy olla varmaa
joka ainut päivä täytyy olla huolen harmaa.
Kuuman kesän jälkeen saapuu vihdoin synkkä syys,
syksyn tullen päättyy kesän ystävyys.
Otsaan on tullut jo syys,
ah mikä mielettömyys...
Otsakukkia © Oiva Utumaa
Kommentit