Itsetunnon riekaleet 
laahustavat loskassa, 
näkevät etäistä unta, 
ja kuulevat soimatonta
linnunlaulua. 

Päivä tuoksuu
aivosumulta
ja loskalta
mutta kuulostaa
valitus virreltä. 

Kevät ja sumu
ja sen syksyinen tunnelma
ovat tehneet tehtävänsä, 
samoin niiskuttava nenä
ja vilunväreet.

Jotkut päivät ovat kultaa
ja jotkut taas timantteja.
Juhlallista haltioitumista
tai surumielistä kaihoa. 

Mutta onneksi tänään, 
karkauspäivänä, 
päiväni on jo valoisampi 
kuin joulukuussa. 

© Oiva Utumaa