On surullista kun
ihminen jätetään yksin. 
Hylätään ja heitetään
roskakoriin kuin tiskirätti. 

Missä on kaikki inhimillisyys
ja missä on ihmisen arvo
ja missä on kaikki voima
ja mahdollisuudet.

Onko kaikki vain
helposti korvattavissa,
unohdettavissa
tai yhdentekevää
ja tarpeetonta. 

Paljonko ihmishenki maksaa. 

Ehkä siitä vihdoin puhutaan, 
kun on jo liian myöhäistä. 

Oletko koskaan ollut yksin, 
unohdettuna, yhdentekevänä, 
kenties riesana tai kulueränä
jonka voi helposti 
unohtaa ja sulkea pois
ja siirtää ulosottoon. 

Kaikkea ei mitata rahassa
ja mahdollusuuksien
tuhlaaminen tulee kalliiksi. 

Kaikki ei ole korvattavissa
ja ahdistus ja pahoinvointi
maksavat maltaita. 

Jospa avattaisiin silmät,
oltaisiin ihmisiksi, toimittaisiin 
ja ajateltaisiin inhimillisesti. 

© Oiva Utumaa