Myös minulla on salainen porttini vapauteen
polun päässä, illan rajalla.
Saat toki sinne tulla jos vain tahdot. 
Siellä puhutaan sinikelloista, ruusuista, 
auringosta sekä kastepisaroista.

Sen kielen varmaan ymmärrätkin,
sinisen yön sametissa 
jossa ilta ja aamu soittavat 
kultaisia kellojaan.

Ei se kaukana ole,
ei sitä tarvitse pelätä.

Ei siellä ole kiire minnekkään. 

Siellä on paikka kahdelle,
hiljaisen hetken lapselle.

Keskikesän kaunosielulle,
rastaiden laulun lapselle.

Siellä...

Rastaiden laulun lapsille © Oiva Utumaa