Jos lintu olisin, lentäisin
taivaalla korkealla,
tähdistä suunnistaisin
ja antaisin pasaatituulten
lämmittää siipiäni.
Pesäni rakentaisin ystävyydestä,
terveestä vuorovaikutuksesta,
itkusta ja naurusta,
kaipauksesta ja vastuusta.
Siellä olisi siistiä
ja siellä myös mielikuvitus
lentää saisi ja liitää
ja siellä myös tuntuisi
kotoisalta ja mukavalta,
eikä siellä tuntisi
oloaan hylätyksi.
Siellä korkealla
rantakoivun latvassa,
lempeiden aaltojen rannassa,
kotiseudulla valoisten
ajatusten rannan,
siellä missä satakielikin
suomeksi laulaa,
siellä pesäni olisi.
Lintu ja pesä
© Oiva Utumaa
Kommentit