Oiva Utumaa

sunnuntai, 11. syyskuu 2022

Ujosti lausutut sanat

Aidosti kutsuu katseesi,

se kujeillen mieleni täyttää,

vaan missäpä seikkailee sydämesi,

ja miltä sen sisällä näyttää.

Se kaipaako valoon auringon,

ja luokse ystävän armaan,

tuulessa vapaana tanssimaan,

pois sylistä tuokion harmaan,

vai joukkoon sanojen armaisten,

jotka tanssivat niityn yllä,

lauluun lauseiden laihojen,

jotka kuiskaavat korvaan kyllä.

Sateisen illan sammettiin,
kastehelmen kutsuun,
poutapilven pumpuliin,
vai utuun uuden kuun.

Sanat jotka vapauttavat
ovat tervetulleita aina.
Ne rakentavat ja lohduttavat
jotka paljon eivät paina.

Voi sanoilla pienillä rakentaa

ja ystäväksi aidoksi tulla,
ja sanoilla saa mieltä kirkastaa,
nyt on sanottavani myös mulla.

Pienet sanat nuo,

pienet sanat nuo,
niin ujosti lausutut nuo.

Voivat vapauttaa,

saada oivaltamaan
sekä uskomaan

ja luottamaan.

Niin ja kaipaamaan

sekä huomaamaan,

ja hyvällä muistamaan.

Ladataan...